Menneen kesän Tompat sisäkkäin

 

Syksy saa tai jotain eli pusuja kaikille 2.9999999999999)))))))

Enää ei muuten ole kesää jäljellä. Siksipä esittelen vähän koleinta, eli viileintä ja hottiksinta kesämuotia. Miksi näin, saatatte ihmetellä. No siksi, että muuten kaikki olisivat kopioineet kesätyylini. Ensi kesänä se ei haittaa, koska silloin olen jo lanseerannut uuden tyylin. Ovelaa, vai ketä?

 

Meillä tehtiin vähän vaatekaappi-inventaariota ja siinä ohessa kähvelsin omaan käyttööni Homomaatuskatomppa-paidan ja pallishortsit. Loistava yhdistelmä! Asu viimeistellään aina kesään sopivilla kumisaappailla ja tyylikkäällä päähineellä ja aurinkolaseilla. Kelpaa lähteä vaikka terassille tai pussikaljalle ja juttukavereita löytyy varmasti.

 Iltasella, kun sää viilenee, voi päälle lisätä teemaan sopivan Love beer hate fascism -hupparin. Juttukaverit saattavat vähän vaihtua, mutta meno pysyy yhä mukavan vaarallisena. Tässä vielä vauhdikkaampi kuva samasta asusta, jos vaikka menee juoksuhommiksi.

Täällä lapissa kaikki kukkiin nopeasti ja siksi on lyhyt tämäkin postaus. Hyvää syksyä ja bloggailemisiin!!

...ja niiden sisällä on karskeja äijiä ja niiden sisällä on karskeja äijiä...

Maailman Paras ja Ainut ja oikea Vanhan kansan mummonuuni lohi

Sulen siiner ja sommarenit vaan kaikille kamraateille <3<3<3

Viime aikoina muotibloggailijaanne ovat kiinnostaneet etupäässä modulaariset syntetisoijat ja kalastus ja siksikään blogipostailu ei ole osoittanut tihentymisen merkkejä. Ensin mainittu harrastus on ollut kovassa nosteessa jo useita vuosia ja koronan myötä kalastuksen suosio on lisääntynyt lähes räjähdyksen omaisesti ja siten Muotin vieressä onkin jälleen ollut aallon harjalla ja eturintamassa.

Nyt on niin kuuma, ettei jaksa edes kalastaa, mutta syödä ihmisen täytyy. Niinpä sainkin idean uudesta aluevaltauksesta, eli Muotin vieressän ensimmäinen ruokaohje eli resepti. Opin tämän joltain kaveriltani (en valitettavasti muista keneltä), joka oli varmaan oppinut sen omalta mummoltaan. Pitemmittä puheitta, tässä teille:

 

Maailman Paras ja Ainut ja oikea Vanhan kansan mummonuuni lohi

1. Hanki lohi tai vastaava kala. Mutta älkää nyt helvetissä mitään norjalaista kassilohta hankkiko, se on maailman myrkyllisin elintarvike ja ekologinen katastrofi. Itse pyydystin lähijoesta pride-viikkoon sopivasti kirjolohen eli sateenkaariraudun. Moinen kirjava kala saattaa toki herättää hämmentäviä tuntemuksia kunnon tosihenkilössä, mutta kannattaa kokeilla vaan rohkeasti. Voi vaikka yllättyä iloisesti.

 

2. Perkaa kala, jos et hankkinut valmiiksi perattua.

3. Suolaa kala parilla kourallisella karkeaa merisuolaa.

4. Lämmitä uuni 200 asteeseen.

5. Kala uuniin.

6. Paista kala vaikka 42-asteiseksi, jolloin se on bueno, eli oikein hyvä.

7. Paista varmuuden varalta vielä ainakin puoli tuntia.

8. Tarjoile Maailman Paras ja Ainut ja oikea Vanhan kansan mummonuuni lohi voipottujen kanssa.

Voipottujen valmistaminen on helppoa: tarvitaan vain perunoita ja voita. En laita tarkempaa reseptiä. Kysykää vaikka mummolta.

Ruokajuomaksi suosittelen sellaista sateenkaariväriin pakattua olutta. En maun takia, vaan ihan muista syistä.

Lyhyesti virsi kaunis ja Suvivirsi mieluummin veisaamatta kokonaan, eli eipä tässä enää muuta kuin bloggailemisiin ja iloisen väristä kesää sen ansaitseville.

 

PS: Eikös Karhu-olut vähän viitannut homoiluhommiin jo ennen pride-värejäkin, häh? Vai miksi te sitä muka joitte?

Kotoilua

 

Hästen springer som hösten ja mitä niitä oli vaan teille kukkeroiset!!!!

Aika hiljaista on ollut täällä Muotin vieressä viime aikoina, mutta niin on kulttuuririntamalla muutenkin. Sen sijaan sellaisissa paikoissa, joissa vuodenaika määräytyy sen mukaan, minkä kuvan johtaja laittaa seinälle, on käynyt ainakin sen verran kuhinaa, että on siirrytty kevääseen. Itse en ole kyseistä siirtymää päässyt todistamaan, koska olen ollut sairaslomalla ja koronaeristyksessä, eli siis kotoillut tämän viikon ja siten missannut koko spektaakkelin.

Kevään myötä täällä meillä kotona on köynnöskasvi aivan villiintynyt tai vähintään kesysti riehaantunut ja kasvaa nykyään rehvakkaasti lähes kattoon asti. Tarkkaavainen katselija huomaa myös, että jotain siellä yritetään idättää. Katsotaan kesemmällä, tuleeko tulosta.

Tässä kotoillessa on ollut aikaa kuunnella ja lukea kirjoja sekä katsella netflixiä ja näissä on usein törmätty myös tässä bloggauksessa pian seuraavaan kerronnalliseen keinoon, eli takaumaan. Joululahjaksi talouteemme tuli uusi wokkipannu. Otin siitä tällaisen hieman taiteellisemman kuvan.

Uudempi uutuus täällä onkin sitten uusi jääkaappipakastin-kombo. Kuten huomaatte se aika hieno ja lisäksi musta. Jos nyt ihan totta puhutaan, ei se täydellisesti istu täällä muuten hallitsevaan retro-tyyliin, mutta toisaalta jos on tarpeeksi hämärää, mustaa ei huomaa lainkaan. Lisäksi se on varsin energiatehokas A++.

Jos on kovin hämärää, niin ainakin kodin ulkopuolella, jonne huomenna taas pääsen seikkailemaan, on usein onnettomuuksien välttämiseksi syytä näkyä. Sitä varten hankin tällaisen kivespussilampun. Aika hieno, eikö? Toimii myös polkupyörän takavalona. Tämän kun virittää satulaan, niin taakse jätetty kilpakumppani ihmettelee, että kylläpä tuolla kassit roikkuu ja loistaa ja siitä hämmentyy niin, että ei enää pääse imuun ja tipahtaa auttamatta kärkikamppailusta.

Eipä tässä tänään muuta, pysykää terveinä tai jos ette pysy, niin sairastakaa lieväoireisesti ja nauttikaa kotoilusta. Hösteniä vaan ja bloggailemisiin!!!!

PS: Jonkun tuttuni tai vastaavan mummo joskus kehotti varomaan ihmisiä, joilla on mustat jääkaapin ovet. Varmaan aiheellinen varoitus tai sitten hän vain siteerasi väärin J.Karjalaista. Mistä niistä mummoista tietää.