Kerböttens vaan
kevätkääryleet ja muu kevätväki <<<333
Aurinko paistaa, hiekka pöllyää ja jonnet skedeää parkkiksella: aah se tuntuu ilmassa, on siis kevät ja sitten on kesä. Tässäpä tulee siis pari täsmävinkkiä kesään 2021.
Ajat ovat olleet sellaiset, että Lada Nivan hankkiminen ja omavarainen ruokatuotanto ovat varmaankin alkaneet kiinnostaa yhä useampia. Meillä on panostettu erilaisten syötävien juttujen kasvattamiseen jo pitemmän aikaa. Tässä pari poimintaa aiheen tiimoilta.
Muistatte ehkä, että minulla oli jo edellisessä asunnossani tällaisia antiikkituoleja. No antiikissahan huonekalut tehtiin sillä lailla kunnolla, että ne olivat paitsi kestäviä, myös monikäyttöisiä. Tämäkin tuoli toimii erinomaisesti kukka- tai tällä kertaa yrttipöytänä.
Huomatkaa myös kasvien tunnistamista helpottavat pyykkipojat. Jos tämä idea ei ole peräisin Strömsöstä, niin sitten se on jostain muualta. Mutta kyllä pitäisi olla Strömsöstä. Pulla tuoksuu nytkin tänne olohuoneeseen asti. Ja toinen huomatkaa myös homma tässä on tuo seinässä oleva kolhu tai mikä lie. Eikös olekin aika rustiikkinen meno!
Antiikistahan ovat tuttuja myös leijuvat puutarhat. Niinpä samaan kokonaisuuteen sopii saumattomasti tällainen amppelissa riippuva yrttiruukku. Amppeli on ainutlaatuista ounasjokivartelaista käsityötä, eli tehty tässä samalla sohvalla, missä nyt kirjoitan.
Reiluun vuoteen ei ole tarvinnut juuri muita vaatteita, kuin pitkät sarjakuvakalsarit. Pitempiaikaiset seuraajani varmaan muistavat, että minulla kahdet sellaiset, jotka ovat vieläpä peräisin viime vuosituhannelta. Siitä syystä en ole ostanut aikoihin uusia vaatteita eikä siten ole ollut liiemmin esiteltävää tässä blogissakaan. Nyt kuitenkin hankin kesää varten eräänlaisen täsmäohjuksen, jos niin voi sanoa. Miksei voisi?
Valveutuneimmat ja vähinten dementoituneet lukijat varmaan muistavat, että viime keväänä ja alkukesästä täällä pohjoisessa oli valtavat tulvat. Vesi oli noussut kaduille ja ties minne. Tänä vuonna ei ehkä ole luvassa aivan vastaavaa, mutta vaikka olisikin olen varautunut. Ostin nimittäin uudet kahluuhousut. Pienet tai keskisuuretkaan tulvat eivät tunnu missään, kun näissä painaa menemään! Epäilemättä tulevaisuuden muotivaate, kun ilmasto lämpenee ja luonnonmullistukset vain lisääntyvät.
Edellä jo sivuttiin monikäyttöisyyttä antiikkituolin yhteydessä ja tottahan vaatteissakin kannattaa panostaa monipuolisuuteen. Nämä kahluuhaalarit ovat käytännöllinen ja tyylinmukainen asuste myös sitten, kun taas aletaan järjestää kyläjuhlia ja hilly billy -festivaaleja. Banjo soi ja jalat pysyvät kuivina, tulvi juhlapaikka sitten mistä nesteestä tahansa.
Siinäpä kaikki tällä kertaa, bloggailemisiin ja rustiikkista kevättä!!
