Dubbi duu dap dap
dim bam (I'm a scatmannnnn!!!)
Kesäjaskaterveiset!
Kesähän nimittäin viimeinkin alkoi ja jaskalla tarkoitan tässä
jatsia eli jazz-musiikkia. Ostin nimittäin kirpparilta Miles Davisin
At Gilmore tuplavinyylin. Tätä voi suositella jatsin ystävien
lisäksi siis myös Gilmore Girl -faneille! Eikun luin väärin,
sehän olikin At Filmore. Sori! Tämähän on jostain 70-luvulta,
jolloin Miles kosiskeli nuorempaa yleisöä fuusiomeiningeillä,
joten liekö tätä voi suositella edes jatsin ystäville. No joka
tapauksessa Kikka Korea ja Keith Jarrett tykittävät menemään
sormioilla ja maestro itsekin on monesti ihan asian ytimessä.
Paikoitellen todella kovaa menoa ja raisua ajoa! Voi suositella
ainakin niille, jotka kuuntelevat musiikkia laidasta laitaan, vaikkei
tämä nyt fuusiomyrkytyksen pahimmalta laidalta suinkaan ole, vaan
aivan tolkullista matskua. Kova levy. Tai toisen levyn a-puoli ei
ihan niin hyvin ehkä lähtenyt.
Koska en osaa
soittaa saksofonia ja trumpettiakin olen soittanut vain kerran ja
silloin siihen meni hiekkaa, ostin itselleni tällaisen Otamatone
deluxe -soittovehkeen. Huikea härveli, jossain on tuollainen juttu,
jossa sormea siirtelemällä sävelkorkeus vaihtuu. Kytkimellä saa
säätää kolme eri rekisteriä, eli matalan ja keskikorkea ja
helvetillisen kimakan. Jonkin kummallisen aivopierun tai ihan vaan
silkan vittumaisuuden takia matalan ja keskikorkean rekisterin ero
kaksi oktaavia ja puoli sävelaskelta ja samoin taas keskikorkean ha
helvetillisen kimakan ero puoli sävelaskelta vaille kaksi oktaavia.
Hieno soitin yhtä kaikki.
Tässä soittelen
kesäistä jatsia tällä uudella soittimellani ja päälläni on
samaiselta kirpputorilta, jolta levynkin ostin ostettu paita. Hattu
ja lasit vanhoja hyviä jatsivehkeitä. Oikeastaan ehkä olisi
asiallista soittaa puku päällä, mutta koska on kuuma ja kuten
muistatte, kyse oli fuusiojatsisasta, voi tällainen kauluspaita olla
aivan riittävä.
Tässäpä lähikuva
viiksistä. Kuten huomaatte, ne ovat kesäkuumalla hieman päässet
repsahtamaan eivätkä siis ole aivan trimmissä. Tähän auttaisi
viiksivaha. Oikeastaan en ymmärrä, miten kukaan selviää ilman
viiksivahaa. Viiksivahasta aion kuitenkin kertoa jossain myöhemmässä
bloggauksessani, eli odottakaapa siihen asti, mussuloiset!
Välillä tulee myös
nälkä ja niinpä laitoin ahvenfileitä ja pottuja ja salaattia.
Ahven fileet hain kauppahallista. Sinne ajelin nopsallani ja sitten
katselin jonkin aikaa ympärilleni ja valitsin mukavan tiskin ja otin
vuoronumeron ja vuorollani ilmoitin haluavani kaksi ahvenfilettä ja
300 grammaa muikkuja, jotka minulle sitten äijä tiskin toiselta
puolen ystävällisesti pakkasi. Mahtava meno kauppahallissa!
Suosittelen!!
Kotona sitten
pyörittelin ahvenat jauhoissa ja vähän suolassa ja pippurissa ja
paistoin. Muikut paistan ehkä illalla, jos hiukoo.
Meillä on tällainen
uusi hieno patakinnaskin, mutta sitä en käyttänyt lainkaan, mutta
tässä nyt pari kuvaa kuitenkin.
Soittokuvat muuten
valaisin tällaisella systeemillä, jonka taas jouduin omin rahoin
ostamaan, koska sponsoridiilit ovat olleet hieman tiukassa.
Levykuvassa käytin samoista syistä itse tekemääni
mehiläiskennohärpäkettä, mutta siitä en ottanut kuvaa. Joka
tapauksessa valaisintarvikesponsorisedät ja -tädit saavat ottaa
yhteyttä!
No eipä sitten
muuta kuin vielä on kesää jäljellä ja bloggailemisiin hei
hei!!!!
