Veissuli heissuli,
vesselit!!!!!!!
Muistatte varmaan,
että sain joululahjaksi partasaippuaa ja -öljyä sekä
viiksikamman? No se saippuahan loppui, joten tilasin Dickjohnsonilta
uutta. Oli vähän kallis (sponsoridiiliä odotellessa), mutta aika
iso ja hieno purkki ja tuollainen pahvitörppökin vielä, eli
eiköhän tuolla hetken pärjäile. Tuoksukin on mukavan jännä.
Viiksikammalla on
ihan hyvä kammata viiksiä, mutta partahan tarvitsee harjan.
Kannattaa saman tien ostaa kunnollinen
luonnonmateriaalisysteemihässäkkä. Halvemmat muoviharjat saattavat
aiheuttaa vakavia loukkaantumisia ja harrastusinto saattaa läsähtää
heti alkumetreillä. Tämä on ostettu ihan jostain Prismasta tai
Hilasta tai mitä niitä nyt on. Siinä on bambua ja kaikkea ja on
ekologinen ja hygieeninen.
Mutta sitten
pääasiaan, eli viiksiin. Olin tuossa kesällä pistokeikalla
Swingers Wedding Bandin kanssa ja siinä hääkuosiin
laittautuessamme sain lainata ystävältäni Joonakselta, joka kuten
muistatte, on kitaravirtuoosi, säveltäjänero ja hattuasiantuntija,
mutta sen lisäksi myös suuri naamakarvaston ymmärtäjä, hänen
itsetekemäänsä viiksivahaa ja partaöljyöä. Silloin tajusin
viiksivahan merkityksen, enkä nykyään enää voi ymmärtää,
miten kukaan voi tulla toimeen ilman viiksivahaa. Joku tietysti
yrittää huudella, että ”entäs, jos ei ole viiksiä”, mutta
valveutunut lukija toki tajuaa, että moinen selittely kertoo vain
henkisestä ja älyllisestä laiskuudesta.
Tilasin siis heti
miten viiksivahaa ja myöhemmin vielä toisenkin purnukan. Tässä on
kätevästi moniin tilanteisiin sopivat vahat. Toinen nimittäin on
hajuton ja toinen tuoksuu miellyttävästi. Siitä sitten voi valita
kulloiseenkin tarpeeseen.
Koska joululahjapartaöljykin on vähissä, tilasin lisää myös sitä. Samoin jossain välissä tuli hankittua myös partavahaa. Partavaha on selvästi viiksivahaa notkeampaa tavaraa, eikä siis riitä pitämään viiksiä ojennuksessa, mutta auttaa tuomaan partaan ryhdikkyyttä, jos sellainen on tarpeen. Aika vähän kyllä tullut käytettyä. Ajattelin, että tuo citrus olis tuoksahtanut sellaiselta mukavan greipikkäältä, mutta se olikin vähän sellainen greipitön eikä siis niin kiva, kuin olin ajatellut. Öljy sen sijaan on oikein miellyttävää. Harmi, ettei tähän saa linitettyä tuoksua.
En jaksanut näin sunnuntaina käydä viiksiä kovin huolellisesti laittelemaan, mutta tässäpä parit kuvat. Parran kiinnitin kuminauhalla pois tieltä, koska nyt oli ajatuksena käsitellä nimenomaan viiksiä, mutta näkyyhän tämä nyt vähän lipsuneen sinne tänne.
Näköjään munasin
hieman ja kuvasin viiksikuvat vahingossa pelkästään jpegginä,
mistä tuli mieleeni, että kuvauskamasponsoreita ei ole
ilmoittautunut vieläkään ja siksipä en nyt jaksakaan kertoa
enempää käytetyistä systeemeistä.
Viiksistä tuli muuten mieleen saksalaiset, jotka ovat tunnettua viiksikansaa ja saksalaisista puolestaan pilsneri ja pilsneristä sitten perjantaina maistamani Saimaan panimon uusi Pils, joka osoittautui hintaisekseen varsin oivalliseksi olueksi. Maistelen varmaan useamminkin!
On muuten ilmoja
pidellyt, että jospa sitä lähtisi ulkoilemaan. Hei vaan ja
bloggailemisiin!!!!