lauantai 3. helmikuuta 2018

Tiukkaa tekstiä joululahjoista


Hippeli kippeli keissan vaan teille kaikille [(2,9)]

Tässä on vuosi vierinyt jo helmikuulle enkä ole vieläkään esitellyt joululahjaksi saamiani vaatteita. Tästä alustuksesta varmaan arvaattekin, että aion tehdä sen nyt. Muistatte varmaan, että kirjoitin jo aiemmin mustien sukkien negatiivisesta vaikutuksesta hyvinvointiin. Onneksi sain aika värikkäitä sukkia.

Nämä ensimmäiset saattavat vähän näyttää mustilta, mutta ovat kuitenkin tumman siniset. Lisäksi niissä on Joulupukin kuva. Voisin kuvitella pitäväni näitä esim. juhannuksena, jos sää on sen verran viileä, että sukille on tarvetta ja nykyisen ilmastonmuutoksen vaikutuksestahan se sää voi olla ihan mitä sattuu, eli hyvinkin voi olla.

Toisissa sukissa sen sijaan on kuvattuna jotain raatoja tonttulakki päässä leijailemassa taivaalla pilvien keskellä. Äkkiseltään melko sakiaa tai hapokasta kuvakieltä siis, mutta voitaneen tulkita myös kannanottona. Koska eilen oli lakkoa ja mielenosoitusta ja muuta, haluaisin tänään ajatella, että raadot voisi rinnastaa tonttuihin, eli pätkätyöläisiin, joiden työllistyminen sesongin ulkopuolella lienee hieman hankalaa ja siksi heitä Sipilän kova koura rankaisee ja siten myös ovat siis kuvatut kuolleen elikon hahmossa. Muita mahdollisia tulkintakehyksiä ovat ainakin eläinten oikeudet sekä joulun ja kerskakulutuksen epäkohdat ja muu sellainen. Niinpä voisinkin kuvitella pitäväni näitä sukkia joka psykemusafestareilla tai seuraavana kuvaan pölähtävän paidan kanssa tai sekä että.

Tässäpä siis edellä mainittu paita. Tämä on earth positive, eli siis plussamaalla, eli vaatii ehkä eri virtalähteen, kuin monet muut laitteet, sekä myös climate neutral, eli sopii käytettäväksi kaikissa ilmastoissa, eli hyvin sopii matkavarusteeksi, vaikka siirtyisikin pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä tropiikkiin.

Viimeisimpänä vielä uusi kylpytakki. Tämä on siitä erikoinen, että molemmat aiemmat kylpytakkini olen saanut perinnöksi, eli ovat peräisin kuolleita ihmisiltä, eli aika egologista on ollut ottaa ne myöhempäänkin käyttöön, mutta tämäpä onkin vielä hyvissä voimissa olevan appiukon, eli Olan vanha. Melko lailla lämmin pukine on, eli hyvin voi paistatella päivää pirtsakassa helmikuisessa pakkassäässä vaikka parvekkeella ja siemailla nelosolutta, kun sitäkin nykyään lähikaupasta saa ainakin sen hetken, jonka kestää se, että moinen alkoholipolitiikan leväperäisyys johtaa yhteiskunnan romahtamiseen ja siihen, että kaupasta ei saa enää mitään ja kuningas on se, joka on tajunnut säilöä saunansa täyteen sokeria.

Nyt on tullut niin tiukkaa saarnaa, että eiköhän lopeteta tähän, ennen kuin kylpytakin valmistusmateriaali pääsee kriittisen tarkastelun kohteeksi. Kaikesta huolimatta hyvää talvea ja bloggailemisiin!!!!!!!!!!