Taskussa liina, liskussa taana

Hoksus poksus vaan pokkelit {3 –- 8}

Edellisessä bloggauksessa lupasin kertoa teille siitä, kun olin kesällä häissä. Ihan normaalikokoiset häät olivat ne, ei mitään pienissä häissä juttuja. Tai no join kyllä ihan saatanan kalliin gin tonicin vahingossa. Oikeastaan en kyllä edes ajatellut enempää kertoa kyseisistä häistä, vaan ennemminkin kertoa häihin sopivasta pukeutumisesta. Jos on vieraana toisten häissä, niin on hyvä tajuta, että itse ei ole se starba siellä, eli ei kannatta liikaa revitellä pukeutumisessa, vaan ennemminkin on ottaa suhteellisen hillitty linja. Tähän oivallinen ratkaisu on sininen bleiseri. Itse marssin vaatekauppaan ja sanoin myyjälle, että häihin olen menossa, anna bleiseri. Myyjä sitten kaivoi sellaisen ja sovitin ja totesin, että tällähän mennään ja olen muuten kuuluisa muotibloggari, että saanko tämän ilmaiseksi. No en saanut. Paska kauppa!

Seuraavaksi varmaan kysytte, että mitenkäs sitten tuodaan omaa persoonaa ja tyylitietoisuutta esiin tällaisessa tapauksessa. No taskuliinalla. Tällaiset pienet yksityiskohdat erottavat jyvät akanoista viemättä kuitenkaan huomiota sieltä, minne huomio kuuluu. Seuraavassa muutamia taskuliinoja ja erilaisia taittelutapoja niille:

Ns. okkultistinen taittelu, eli Baphometin sarvet. Tyylitietoinen valinta Niille Jotka Tietää.

Tiikerijäätelö. Tämä sopii boheemille herkuttelijalle ja viestii siitä, että jatkoilla voi olla muutakin herkkua tarjolla…

Äänisen aallot. Perinnetietoinen, jopa nostalginen ratkaisu.

Valkoinen lipare. Klassikko ja syystä. Ehkä hieman tylsä, mutta tällekin on paikkansa.

Pohojalaanen. Konstailematon isäntäratkaisu. Tämän käyttäjä ei pelkää liata käsiään.

Tullimiehen erikoinen. Viestii sitä, että on tässä nähty monenlaista ja kirnuttu muutakin kuin voita ja tahtoisiko neiti ehkä pyllistää.

Toinen paikka, jossa voi sopivasti erottua joukosta edukseen on jalan ympärys. Siihen suosittelen kenkää. Perinteiset mustat tai ruskeat mieskengät tietenkin toimivat oikein valittuna aina, mutta uskalias pukeutuja hoitaa hommat kotiin vaikkapa punaisilla Bugatteilla. Makeet sklobot eikö totta?

Eipä sitten muuta. Kohtahan on pikkujouluaika ja silloin voi revitellä enemmän vaatevalinnoillaan. Bloggailemisiin!!

Takaisin astiastolle

Hipsan kikkulia vaan kaikille <<33 88>>

Enpä olekaan hetkeen bloggaillut iloksenne, koska olin kesälomalla näistä trendihommista ja sen sijaan harrastin mm. rokkihommia ja sen sellaista, mutta nyt palataan astioille. Nimittäin esittelen teille hieman astiastoani.

Tässäpä hienot kissamukit. Olisi myös norsumuki, mutta näköjään unohdin ottaa siitä kuvan. Ehkä muistan ensi kerralla, kun kerron teille juhlapukeutumisesta. Nimittäin olin kavereitten häissäkin tuossa kesällä, mutta siitä sitten sillä edellä mainitulla ensi kerralla.

No siinä siis mukit. Niistähän voi juoda esim. kahvia tai teetä, joita puolestaan voi valmistaa näillä seuraavilla välineillä, eli homonsinisellä, elikkäs siis trendikkäällä, teepannulla tai sitten tällaisella mutterikeittimellä. Kummallakin tulee oikein hyvää. Jos nyt jäi epäselväksi, niin teepannulla siis yleensä tehdään teetä ja mutteripannulla kahvia. En tiedä, voiko tehdä päinvastoin, koska en ole kokeillut. Kokeilkaa tee ja raportoikaa tänne!!

Mutta palataanpa muuten niihin juhliin sen verran vielä, että jos joutuu jostain syystä juhlimaan monta päivää putkeen, voi tällainen aamiainen, eli munakalja, olla varsin voitokas ratkaisu. Opin tämän Langallaasta eli siis Wirestä. Hyvä tv-sarja on se. Ja hieno astiahan on toki tämä kolpakkokin tässä.

Kävin äsken sienimetsässä ja tässä kuvassa ryöppään sieniä ihan tavallisella kattilalla, että ei siitä sen enempää, mutta sienikastiketta voisin syödä tältä hienolta lautaselta, josta katselee Luken isä.

Unohdinpa näköjään tämän toisen eri hienon kolpakon, kestä oisin muuten juonut munakaljan, mutta kun siitä ei näy läpi, niin munaa ei olisi sitten nähnyt. Tähän loppuun voisi vielä kertoa sen ravijäbävitsin siitä, miten kaukaa ei näe vittuakaan, mut läheltä näkee vitun hyvin. Liittyy nimittäin munan näkymiseen, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Hoho. Huumori on hauskaa, vai mitä?

Käykääpä tekin sienimetsällä ja ei muuta, kuin bloggailemisiin.

Akseli Hiltusella on muuten sellainen biisi, kuin Perkele piipahti sienimetsällä. Hyvä biisi. Soitan muistaakseni siinä tenoribanjoa. Löytyy ainakin spotifystä ja CD:ltä.

Antiikkia ja ikkunalautoja

Ters Kah vaan teillekin hyvät lukijat ja muut mussukat sekä kuvien katselijat myös (;-{=

Nyt on nimittäin sellainen tilanne, että olen taas muuttanut ja sehän tarkoittanee taas ainakin yhtä, ellei sitten useampaakin, tällaista sisustusaiheista bloggausta. Tällä kertaa kävi niin villisti, että laitoin tällaisen poikamiesboksin tällaiseen ikivanhaan, tai aina ainakin melko lailla helvetin vanhaan, eli siis parempaan ja vintageen, taloon. Tässä pari juttua ensihätään:

Koska talokin on vanha ja itsekin vanhenen, päätin sijoittaa vähän antiikkiin ja hain käytetyn tavaran myymälästä tällaiset oikeasta tuolintekoaineesta tehdyt tuolit. Ei ole mitään laminoitua sahanpurua nämä nimittäin! Lattia kyllä valitettavasti on jotain uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyä ihmeainetta, joka epäilemättä lopulta päätyy keskelle valtamerta valtavaan pyörteeseen ja on sieltä tuomitseva eläviä ja kuolleita ja naureskeleva kun se, joka iäti nukkuu, viimein tulee ja syö kaikki. Mutta siis tuolithan ovat upeat. Voisin ehkä hakea vielä kolmannenkin, mutta toisaalta tarvitsenko niin monta tuolia? Hyvä jättää muillekin vähän. Ei kannata alkaa kulutushuumassa hamstraamaan tarpeetonta.

Tarvitsin aika pikaisesti lampun makuuhuoneeseeni, koska kuten muistatte, minulla on pimennysverhot, eli eihän siellä nähnyt mitään ilman valoa. Hain siis Klaus Olofssonilta tällaisen discopallon kattoon. Ei muuten tullut sitä pistoketta mukana, mikä minua kovain harmitti, mutta onneksi löysin yhden tarvikelaatikostani ja sain lopulta lanpun kattoon. Huomannette, että pallero on sävy sävyyn pimennysverhojeni kanssa? Näin se muotibloggarin terävä värisilmä tekee ratkaisuja, vaikkei ollut mitään referenssivärilappua edes kaupassa matkassa! Toisesta kuvasta näkyy lampun veikeä graafinen ilme.

PS: Klaus jos luet tätä ja sponsoridiili kiinnostaa, niin laita vaikka sähköpostia, niin pistän listaa tarvitsemistani tuotteista!

Ja Olympuksen tyypeille tiedoksi, että minulla on uusi kamera, mutten kerro mikä, ellei ala pikkuhiljaa jotain sponssilinssiä tulemaan! M.zuikon 12-40mm pro zoomi esim. kelpaisi hyvin!

Noniin, mennäänpä takaisin asiaan vielä hetkeksi. Poikamiesboksiinhan kuuluu perinteisesti heti ensimmäisenä virittää poppivehkeet. Tai ehkä nykyään viritetään joku kompuutteriwaretuskeskus tai mitä niitä on, mutta kuten muistatte, nyt ollaan wanhan ajan hengessä, eli mennään poppivehkeillä. Siinä on. Tarkkasilmäinen lukija voi huomata, että kuuntelen tässä CD-levyä eli kompaktia disketti levyä. Se on aika vanhanaikaista hommaa nykyään sekin.

Vanhoissa taloissahan on monien muiden hyvien juttujen lisäksi parempaa myös namä ikkunalaudat. Ai että rakastan näitä kunnon ikkunalautoja. Ihanat ovat! Tai eivät ne mitään lautaa ole, mutta aivan mahtava. Mahtuu hyvin kasvattamaan cliliä ja laittelemaan sisustuselementtejä ja väliaikasäilyttämään vaikkapa levyjä ja vanhan hyvän Casionkin voi laittaa tuohon puksuttamaan beguine- eli pingviinikomppia, jos alkaa levymusiikki kyllästyttää. Pikkuikkunan laudalle ajattelin ehkä perustaa baarikaapin, mutta palataan siihen ehkä sitten, kun se on perustettu.

Tässä nyt näin alkuun, lisärapsaa sitten, kun saan tämän lopulliseen kuosiin. Hyvää alkukesää ja bloggailemisiin!!!!

PS: Sisältää tuotesijoittelua (Lidlistäkin odotan yhteydenottoa)

Tiukkaa tekstiä joululahjoista

Hippeli kippeli keissan vaan teille kaikille [(2,9)]

Tässä on vuosi vierinyt jo helmikuulle enkä ole vieläkään esitellyt joululahjaksi saamiani vaatteita. Tästä alustuksesta varmaan arvaattekin, että aion tehdä sen nyt. Muistatte varmaan, että kirjoitin jo aiemmin mustien sukkien negatiivisesta vaikutuksesta hyvinvointiin. Onneksi sain aika värikkäitä sukkia.

Nämä ensimmäiset saattavat vähän näyttää mustilta, mutta ovat kuitenkin tumman siniset. Lisäksi niissä on Joulupukin kuva. Voisin kuvitella pitäväni näitä esim. juhannuksena, jos sää on sen verran viileä, että sukille on tarvetta ja nykyisen ilmastonmuutoksen vaikutuksestahan se sää voi olla ihan mitä sattuu, eli hyvinkin voi olla.

Toisissa sukissa sen sijaan on kuvattuna jotain raatoja tonttulakki päässä leijailemassa taivaalla pilvien keskellä. Äkkiseltään melko sakiaa tai hapokasta kuvakieltä siis, mutta voitaneen tulkita myös kannanottona. Koska eilen oli lakkoa ja mielenosoitusta ja muuta, haluaisin tänään ajatella, että raadot voisi rinnastaa tonttuihin, eli pätkätyöläisiin, joiden työllistyminen sesongin ulkopuolella lienee hieman hankalaa ja siksi heitä Sipilän kova koura rankaisee ja siten myös ovat siis kuvatut kuolleen elikon hahmossa. Muita mahdollisia tulkintakehyksiä ovat ainakin eläinten oikeudet sekä joulun ja kerskakulutuksen epäkohdat ja muu sellainen. Niinpä voisinkin kuvitella pitäväni näitä sukkia joka psykemusafestareilla tai seuraavana kuvaan pölähtävän paidan kanssa tai sekä että.

Tässäpä siis edellä mainittu paita. Tämä on earth positive, eli siis plussamaalla, eli vaatii ehkä eri virtalähteen, kuin monet muut laitteet, sekä myös climate neutral, eli sopii käytettäväksi kaikissa ilmastoissa, eli hyvin sopii matkavarusteeksi, vaikka siirtyisikin pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä tropiikkiin.

Viimeisimpänä vielä uusi kylpytakki. Tämä on siitä erikoinen, että molemmat aiemmat kylpytakkini olen saanut perinnöksi, eli ovat peräisin kuolleita ihmisiltä, eli aika egologista on ollut ottaa ne myöhempäänkin käyttöön, mutta tämäpä onkin vielä hyvissä voimissa olevan appiukon, eli Olan vanha. Melko lailla lämmin pukine on, eli hyvin voi paistatella päivää pirtsakassa helmikuisessa pakkassäässä vaikka parvekkeella ja siemailla nelosolutta, kun sitäkin nykyään lähikaupasta saa ainakin sen hetken, jonka kestää se, että moinen alkoholipolitiikan leväperäisyys johtaa yhteiskunnan romahtamiseen ja siihen, että kaupasta ei saa enää mitään ja kuningas on se, joka on tajunnut säilöä saunansa täyteen sokeria.

Nyt on tullut niin tiukkaa saarnaa, että eiköhän lopeteta tähän, ennen kuin kylpytakin valmistusmateriaali pääsee kriittisen tarkastelun kohteeksi. Kaikesta huolimatta hyvää talvea ja bloggailemisiin!!!!!!!!!!